tiistai 4. marraskuuta 2014

Joulu, onko se jotain syötävää?

Tämä syksy meni sumussa, aika pysähtyi arjessani työkuvioiden muuttuessa. Valitettavasti kello ei oikeasti pysähtynyt ja vuosi lähenee vääjäämättä loppuaan. Yleensä minulla on joulujutut todella hyvällä mallilla tässä vaiheessa, mutta ei tänä vuonna, ehei. Yksi joululahja on mietitty ja loput odottavat oivallusta ja sopivaa budjettia, kun tänä vuonna saa olla tosi tarkka rahasta. Joulukortitkaan eivät ole edes ideoinnin tasolla; kyllä, olen niitä, jotka yhä uskovat korttien lähettämiseen ja vieläpä niiden itse tekemiseen. Kohta tulee kiire, mutta aivoni eivät silti toimi. 


Olen aiemmin osannut suhtautua joulun tuloon stressittömästi, ehkäpä sen vuoksi, että olen miettinyt asiat rauhassa ja AJOISSA. Siksi teen sitä myös häidemme suhteen, tahdon nauttia suunnittelusta ja tunnelmoinnista miehen ja muiden läheisten kanssa. Joulu stressaa muutenkin tänä vuonna; pelkään ettei koko perhe ole kasassa jouluna ja se tuntuu pahalta. Miehen poika tulee meille jouluksi ja loppuviikoksi ja se itsessään luo jo tiettyjä rajoitteita, jos esimerkiksi sisareni perhe jää kotiinsa Pohjanmaalle. Me jäämme etelään käytännön syistä, mutta ajatus joulusta ilman sisarta... Jotenkin ahdistaa koko juttu. En osaa selittää. Minä joka olen aina ollut jouluihminen en nyt odota sitä ollenkaan, juurikin sen vuoksi että perheeni taitaa olla levällään. Joulu on minulle yhtä kuin perhe.

Ei pitäisi kaiketi synkistellä täällä, mutta tätähän elämä on, välillä kivaa ja ihanaa ja välillä jotain muuta. Onneksi tällä viikolla on kaikkea kivaa tiedossa; huomenna menen kuvauksiin ihanien korujen kera nuoren taitavan kuvaajan eteen, perjantaina miehen duunin pikkujoulut värikuula-aseiden kera (minun mustelmaherkkyydelläni jälki on varmasti huikeaa) ja lauantaina häämessuilua serkun ja miehen kera. Odotan kovasti Save the Date -messuja, pääsen mm. moikkaamaan vanhaa tuttua, ajattelin hyödyntää hääkirppiksen annin, herkutella suklaalla ja ihastella sormuksia. Saa hukkua päiväksi häiden maailmaan ja hyvässä seurassa! On myös aivan huippua, että mies lähtee mukaan. Voisin kuvitella sukupuolijakauman olevan kovasti naisten puolella, mutta ei anneta sen haitata. Häät ovat meidän, suunnittelu on yhteistä ja olen onnellinen ennakkoluulottomasta miehestäni, joka ei pelkää naishörhelöiden maailmaa.

Muistattehan messuilla poiketa hotelli Havenin pisteellä, jossa yksi onnellinen pari voi voittaa hääyön! Haven on kerrassaan huikea paikka ja se tulee ehdottomasti olemaan meidän paikkamme häiden jälkeen. Palvelu on kovatasoista, huoneet ihastuttavia ja koko kokemus todella miellyttävä. Suosittelen lämpimästi! Hääyö sviitissä on hintava, mutta muutkin huoneet ovat varsin hyviä vaihtoehtoja ja huokeampia. Esimerkiksi Lux-huoneet ovat ihastuttavia, saatavilla merinäkoalalla ja varustettuja todella mukavalla sängyllä, kylpyammeella ynnä muulla ihanalla. Yövyimme viime vuonna serkun häiden jälkeen Havenissa ja se tunne kun sai pitkän, rankan ja ihanan päivän jälkeen upottautua kuumaan kylpyyn <3 Mieli ja keho lepäsivät.

Nyt taidan mussuttaa muutaman lakun ja ihastella kynttilöiden valoa, ehkä se rauhakin löytyy, myös joulun suhteen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kauniista ja asiallisesta kommentistasi!